Lihaton lokakuu

Elän kasvissyöjien ympäröimänä. Yhä useampi lähelläni on siirtynyt kasvisruokavalioon ja osa läheisistäni ollut jo vuosikymmenen/t sillä linjalla. Niinpä minäkin sitten yllytyshulluna tartuin Lihaton lokakuu-haasteeseen. Ensimmäinen päivä lokakuuta menin Stokkalle ja ostin itämaista kanasalaattia, kun se on niin mahdottoman hyvää (inkivääri!), mutta eihän sitä koko ajan voi muistaa kaikkea!

Mutta siis periaatteessa kyllä. Ei minusta ihan kokonaan kasvissyöjää taida koskaan tulla, mutta enemmän ja enemmän se kiehtoo. Olen rakastunut papuihin ja linsseihin (ja kyllä vatsani kestää niitä ihan hyvin - multa on nyt kysytty tätä useamman kerran lähiaikoina - näytänkö jotenkin siltä, että... ilmavalta tai jotain?). Hyvin tehty kasvisruoka on todella hyvää. Kasvikset ovat kuitenkin maukkaampia/vivahteikkaampia kuin liha jo olemassa. Tykkään.

Mähän olen moneen kertaan todennut, että en mittaa itseäni tai elämääni numeroilla, mutta nyt kun paino taas alkaa vitosella niin olen alkanut mitata. Että se nyt sitten tässä sivulauseessa, vaikka sillä ei oikeasti niin paljon merkitystä ole. Mutta onhan kevyempänä helpompi olla, juosta ja mahtua jakkuun...

Juoksu on suunnitteilla. Suunnitelmaa pidemmälle ei valitettavasti olla nyt päästy, mutta onhan suunnitelmakin jo jotain. Nyt vaan on ollut liian väsynyt. Liikaa kaikkea. Kotiasioita ja työasioita. Vaikkakin mielekkäitä ja on ollut ihana tehdä työtä, jonka kokee arvokkaaksi ja tuntee saavansa aikaan. On hyvä ollut työstää asioita kotonakin ja kai nekin arvokkaita ovat. Kotihommelit.

Viikonloppu tulee kesken töiden. Vaikka tykkäänkin työstäni tosi paljon, on vapaa vielä hienompi asia! Väsyneenä (ihan unen tarpeessa) sitä on vähän henkisempi, herkempi kuin muuten, tehokkaimmillaan. Aina välillä palaan tähän kuvaan tai sen viestiin. Tykkään.

Rentouttavaa, voimaannuttavaa viikonloppua!

tAamu

Yöjuoksu

Tuli postissa lähtötodistus, lähtönumero ja ohjeet paidan hakuun.

Aha! Olen varmaan sitten ilmoittautunut tuonne. Jaa. Kiva.

No eihän siinä mitä. Haen paidan ja juoksen. Yöllä. Aamuihminen.

tAamu

Juoksukielto napsahti

Yli kuukauden kipuiltuani (lähes kaksi) otin vihdoin itseäni niskasta kiinni ja kävin lääkärissä kipeän kantapääni kanssa. Plantaari faskiitilla mennään ja viikko napsahti juoksu- ja kävelykieltoa... Hymph! 

No onneksi on vuodenaika, jolloin pystyy liikkumaan paljon muutakin kuin juoksemalla. Itse asiassahan minulle jää pyöräily, uinti, kuntosali, jooga ja muutama muu, joten ei pitäisi tulla ihan tuskainen viikko kuitenkaan! Ei pääse kuntokaan romahtamaan :)

Näillä nyt mennään eikä muuta voi. Lasken päiviä juoksemaan pääsemiseen eikä niitä nyt niin tavattoman monta ole. Nappailen kipulääkkeitä ja puuhastelen muuta.

Typerä kantapää!

tAamu

32

Pyöräilin tänään palaveriin (koukkasin aamusuihkuun oman ketjun salille) ja sain lähityöihmiseltä hemmotteluaamiaisen keskustan ehdottomassa ykkösaamiaispaikassa. No varmaan on muitakin, mutta en ole sellaisessa koskaan käynyt. Niin luksusta. Tultuani työkaverin hemmottelemaksi (ja sitä myöden tosi onnelliseksi) pyöräilin takaisin kotiin. 

32 km. 1 tunti 45 minuuttia. Vauhtia hidastaa liikenne. Kun joutuu väistelemään muita ihmisiä, pyöriä, autoja, julkista liikennettä, tavaroita purkavia kuorma-autoja, jalkakäytävälle nousevia takseja, jne. Pyöräilykausi on niin alussa, että edes pyörätiellä hortoilevat jalankulkijat eivät saaneet minkäänlaista ärtymystä aikaiseksi, kunhan pujottelin välistä. Polkupyörä tuntuu silti vapaudelta! Pääsen taas rullaamaan ohi autojonojen. 

Säätiedotuksen mukaan huomenna sataa. Eiku coretexiä pintaan ja menoksi. Vielä pyörän kutsu on kovempi kuin ärsytys kypärän sisään valuvasta vedestä, joten valitsen fillarin. Talven aikana juossut lenkit ja poljetut spinningtunnit ovat valmistaneet tähän ja pyörä on kevyt tapa liikkua. Tuntuu kuin ei olisi pyörän selästä talvea poissa ollutkaan. Mäet tuo vaan mukavaa vaihtelua! Niin ja siis varsinaisen työmatkan ajamiseen menee sellaiset 20 minuuttia, joten kyse ei ole mistään pitkästä matkasta edes sateessa.

Nooo, katsotaan nyt sitten taas syssymmällä, kun rengas on puhjennut reissun päällä jonkun kerran ja on kastunut ja kuraantunut riittävän monta kertaa, että muuttuuko ääni kellossa. Tällä hetkellä on sellainen olo, että pääsispä taas ajamaan.

tAamu

spinningmaraton

Aikana ennen juoksusta innostumista innostuin spinningistä. Spinu oli ihan ykköslaji mun mielestä. On hyvä laji edelleen. Jos musiikki vielä on kohdillaan tunnilla, kokemus on vähintäänkin nautinnollinen! Hiki irtoo ja tuntuu, että alkaa saavuttaa edellä ajavia. Olen TM:nä puhunut varmaan useammankin kerran biker's high:sta. Ainakin minä pystyn helposti saavuttamaan runner's high:n eli sen liikunnan tuoman flow:n myös spinning-tunnilla. 

Musiikilla on suuri merkitys mielestäni etenkin spinningissä, koska lajihan on samalla tavalla monotoninen kuin juoksukin. Tiedän ihmisen, joka kouluttautui spinning-ohjaajaksi, koska ihastui lajiin, mutta ohjaajien soittama musiikki oli niin huonoa. Ja hänen soittolistansa on kyllä parhaita, mitä olen tunneilla kuullut. Musiikki on ihan yhtä tärkeä osa tunnin onnistumista kuin ohjelman rakennekin. 

Tänään suuntana spinningmaraton. Hirveitä odotuksia musiikin suhteen ei ole. Onko spinning-ohjaaja hyvä, jos hänen tekemät tunnit ovat rakenteeltaan hyviä, mutta musiikkin suunnitteluun ei nähdä vaivaa? En tarkoita sitä, että nyt ei soiteta minun lempimusiikkiani. Ei tarvitsekaan. Vaan että työbiisit on riittävän raskaita, kevyet rullaukset sopivan kevyitä ja loppulämpässä myös musiikki tukee sitä, että hyvin tehty, hyvin selvitty. Mulle tämä tärkeä asia.

Mutta ihanaa päästä polkemaan vähän pidemmäksi aikaa. Tehdä hyvä, vähän pidempi treeni. Tulla voittajana maaliin. Ja onhan ihan mahdollista, että tänään tulee positiivinen yllätys musiikin muodossa. Mut hei, pessimisti ei pety :)

Mukavaa liikunnallista lauantaita teille kaikille ja jos ette ole ohjatulla tunnilla, kuunnelkaa niin lempimusiikkianne että! Tai ainakin lajiin sopivaa (on se laji sitten viikkosiivous, juoksulenkki tai sohvalla meditointi).

tAamu

Haastavaa

Anna haastoi minut vastaamaan viiteen kysymykseen, laatimaan uudet viisi kysymystä ja haastamaan seuraavat viisi vastaamaan niihin. Mikä ettei.


1. Oletko enemmän aamu- vai iltaihminen?

Ehdottomasti aamu! Saatan aloittaa työt, lähteä lenkille tai puuhastella muuten ilolla jo klo 7. Jos minulla on jokin työ- tai muu tehtävä, jossa tarvitsee keskittyä keskivertoa enemmän ja saada paljon aikaan nopeasti, järjestän aikaa sen suorittamiseen aamusta. Tiivistämiset, yhteenvedot, toimintakertomukset ja vastaavat syntyvät tuskattomimmin aamusta. Illalla silmät painuu kymmenen pintaan kiinni (vaikka saatan puoliväkisin kukkua puolille öin), eikä ihme kun on kuuden pintaan ollut aamulla jo liikkeellä.

Olen aina ollut aamuihminen, mutta aamuvirkku esikoiseni oli viimeinen naula iltakukkumisen arkkuun (nykyisin teini-ikään ehtinyt esikoinen on täysin päässyt aamuvirkkuudestaan) ja luovutin sen asian suhteen. Aamut on minun omaa aikaani. Usein olen perheestäni ensimmäisenä hereillä ja saan nauttia aamun hiljaisuudesta (tai ainakaan hereillä ei kanssani ole yhtään alaikäistä!).

2. Mikä on suurin motivaationlähteesi?

Liikunnasta saatu hyvä olo! Itsensä voittaminen. Onnistumisen kokemukset. Ennakkoluuloista pääseminen. Stressin hallinta liikunnalla.

3. Mitä aiot hankkia seuraavaksi?

Juuri nyt en tarvitse oikein mitään. Pyöräilykypärän päivitän jossain vaiheessa vähän moderninpaan malliin.

4. Suosikkitreenisi?

Ykköslaji on edelleen juoksu ihan sen vuoksi, että siitä nauttimaan oppiminen oli pitkä tie, joten se saavutus tuntuu itsessään jo voitolta. Rakkaus spinningiin on pidemmältä ajalta, joten se on pakko mainita. Selkäräjähdyksen jälkeen olen oppinut nauttimaan pilateksen, joogan ja venyttelyjen tapaisista tunneista. Suunnilleen näistä rakentuu se combo, jolla nykyisin treenaan.

Juoksun säännöllisenä pysymisestä saan kiittää aktiivisia juoksukavereitani, jotka eivät myöskään anna herpaantua silloinkaan, kun motivaatio ei ole ihan tapissa... Tykkään kaiken kaikkiaan liikkua ja olla liikkeellä.

5. Jos saisit mahdollisuuden kokeilla ihan mitä lajia vain, mitä haluaisit kokeilla?


Joogaa haluaisin kokeilla/harrastaa monipuolisemmin. Tällä hetkellä en vain suostu maksamaan superkalliita joogakoulumaksuja, kun maksan jo kuntokeskuksen kuukausimaksuja ja erinäisiä muita yksittäisempiä liikuntamaksuja. Enkä taas ole valmis luopumaan kuntokeskuksestani (sitähän jo kokeiltiin).

Vaikka harrastan varmasti jollain mittarilla aika monipuolisesti liikuntaa (kaikki viikko-ohjelmassani oleva ei ole tuossa suosikkitreeni-listassa), olen kuitenkin nihkeä kokeilemaan uusia lajeja (koska en ehdi), mutta nyt löysin oman salini valikoimasta ihan oman lajin, fitness fusionin, joka yhdistää pilatesta ja joogaa! Ihan huippua. Sen lähemmäs en juuri nyt joogaa pääse. Lisäksi vielä ihan mun lähellä ei ole joogakoulua ja lähimpään meno vaatisi liikkumista autolla tai julkisilla... Aikatauluni on aina tiukka ja treenaamisen pitää onnistua ilman kohtuutonta matkustelua. Tämä siis seuraava tekosyy.

Kysymykseni seuraavalle viidelle (Kaneli, Quantina, FaerieS, Outi, Lappis) ovat:

1. Paras stressin hallintakeinosi?
2. Ketä ihailet ja miksi?
3. Paras kevyt arkiruokareseptisi?
4. Paras treenibiisi juuri nyt?
5. Milloin liikuntaharrastuksesi alkoi ja miksi?

Hyvää yötä! Yö pakkaa päälle ja aivot on suhteellisen jumissa. Kiitos ja näkemiin <3

tAamu