Eilen kävin aamulla lyhyessä spinningissä ja keskivartalo tunnilla. Illalla taas olosuhteiden ollessa otollinen vesijuoksemassa (kyllä, ehdottomassa lempihallissani Yrjönkadulla Helsingin keskustassa - suosittelen!).
Kuulostaako se teistä paljolta yhdelle päivälle? Vesijuoksu on minulle rentouttavaa ja palauttavaa liikuntaa (puolustus), enkä yleensä liiku aamuin illoin (paitsi jos koiralenkkejä lasketaan ja niitä ei lasketa). Palauttelevaa siitä tulee siksikin, ettei Yrjönkadun tungoksessa kovin kovaa mennä. Ja se sopii mulle kyllä. Eikä tämä tarkoita, että se ei päivän ainoaksi liikunnaksi riittäisi. Oli vaan otollinen tilanne. Jaksoin nousta puoli kuuden pintaan, että olin ennen seiskaa salilla ja illalla oli aikaa tapettavaksi Yrjönkadun lähettyvillä.
Tänään pidän kiltisti lepopäivän. Olen kerrankin vetelehtimiseen sopivassa rennossa tilassa johtuen huipusta työpäivästä sekä alkuillan ihanasta tapaamisesta ystävien kanssa. Tämä täytyy hyödyntää. Tosin rentouteni johtuu kyllä varmasti osin siitä, että tiedän pääseväni huomenna heti aamulla anivarhain PT-tapaamiseen... Eihän siihen enää ole kuin muutama tunti :)
Vaikka kuinka kivaa olisi, raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Joskus on vaan levättävä ja henkäistävä. Välillä nukuttava hyvin. Sanottava kiireelle ei. Pysähdyttävä. Nautittava juuri tästä hetkestä ja näistä ihmisistä lähelläni.
Ihana elämä!
Lähes rentoutuneet terveiset
tAamu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti