lauantai 26. tammikuuta 2013

Kiireen viemää

Takana hyvä, mutta täyteläinen vapaapäivä. 

Aamulla heräsin tuntia, kahta ennen perhettä. Sain viettää laatuaikaa kahdestaan iPadin kanssa. Keitettiin hyvät kahvit, asennettiin sähköposti, ladattiin pari jooga- ja pilates-appsiä (joista avattiin ensimmäinen ja todettiin, että tutustutaan niihin kaikkiin tarkemmin myöhemmin eli avaamatta ovat edelleen) ja sitten iPad tulppaanimaljakkoa vasten viritettynä katselin Areenasta yhden ohjelman loppuun, jonka olin nukkunut sohvalla sen varsinaiseen lähetysaikaan (sohvalle nukahtaminen on yksi monista vahvuuksistani tai voidaan sanoa, että nukahtaminen yleensäkin ihan missä vaan). 

Siinä vaiheessa kun muu perhe heräili, minä painuin jo ulos ensimmäiselle lenkille herra Parsosen kanssa. Kierrettiin auringossa tunti rantoja. Kävin valmiiksi tarkistamassa päivän juoksulenkkiä varten, että koko rantapätkä oli aurattu (aikaisempina vuosina yksi pätkä oli polun varassa eikä sitä ollut ilo juosta). Ja olihan se! Hyvä uutinen. 

Lenkkiseuraani (varsinainen päivän juoksulenkki) kuuluneiden aikataulu osui jonkin verran harhaan omastani, joten teimme mielenkiintoisen ratkaisun sovittaa lenkkimme yhteen eli minä lähdin juoksemaan noin vartin ennen heitä ja sitten juoksin heidän kanssaan toisen vartin, jolloin ehdin näkemään heitä ja sain edes jonkinmoisen juoksun (4 km...), mutta ehdin kuitenkin perheen yhteiseen ruokailuhetkeen. Kieltämättä olin hieman kade, kun toiset kaarsivat eteenpäin pitkin rantaa ja itse käännyin kotia kohti. Mur! Mutta välillä on pakko kotona näyttäytyä ja Pikkuvelikin kunnioitti meitä läsnäolollaan yhteisessä ruokapöydässä (oikeasti välimatkamme ei ole kummoinen, mutta kovin usein ei nähdä, kun kumpikin on kovasti aktiivinen omassa elämässään). 

Olipa ihana juosta, mutta kieltämättä harmitti heiaheian tilastot, kun loppuporukka oli juossut tuplat ajassa ja matkassa. Olisi ollut mukavaa olla mukana! Mutta toisen kerran sitten. 




Sitten alkoikin normilauantain normirumba eli perheen kuljetuspalveluna toimiminen. Yksi treeneihin, toisen haku yökylästä, seuraava treeneihin ja sen ykkösen haku treeneistä (missä yhteydessä kauppa-asioiden hoitoa). Seuraava tulee itse treeneistä, joten kotiin kurvaus hyvissä ajoin ennen Putousta. Treeneistä kotiutuneille tankkausta ja itselle smoothie. Ansaitsen paikkani sohvalta!

Poikkeuksellisesti listattuna tämän päivän syömisiäni. Melko tavallisella linjalla mennään tänään. Tosin normipäivänä (arkena) yleensä kaksi "lämmintä" ruokaa (joista lounas kyllä voi olla salaatti), mutta harvemmin kyllä leipää illalla... Etenkin lauantain tahti yleensä sellainen, ettei ehdi kahta ruokaa tekemään/syömään, mutta näinkin menee ihan hyvin (mutta siis iltahan on nuori :) katsotaan joudunko editoimaan seuraavan listan jälkeenpäin...)


  • Aamupalana luonnonjugurttia, banaani + 1 rkl pellava-puolukkarouhetta ja kaksi kuppia kahvia. Berocca ja D-vitamiinia.
  • Koiralenkin jälkeen kaksi ruisleipää (päällä rasva, juusto, salaatti, tomaatti) ja  rasvatonta maitoa.
  • Juoksulenkin jälkeen palautusjuoma.
  • Lämmin ruoka iltapäivällä hyvässä seurassa Chilikanapataa, täysjyväriisiä, parsaa, porkkanaa, kukkakaalia.
  • Jälkiruuaksi latte rasvattomaan maitoon.
  • Iltapalaksi pari lasia smoothieta (piimää, tilkka appelsiinimehua, mustaherukkaa, mansikkaa, vadelmaa, banaania, pellava-puolukkarouhetta, vehnän leseitä) ja ruisleipä, rasva, kalkkunaleike, tomaatti, salaatti.
  • Vihreä tee.



Vettä pyrin juomaan runsaasti. Työpäivänä se on helpompaa, kun pöydällä on vesipullo. Vihreää teetä menee usein iltaisin joskus parikin isoa kuppia (nam!).





Nyt eikun rentoutumaan ja samalla vähän mietiskelemään huomisen liikkumisia. Salille oikeastaan mentävä, että saan tälle viikolle kolmannen saliohjelman läpikäynnin. Edellisellä kerralla teki todella tiukkaa... joten sitä on tehtävä reilusti lisää. Se ei muutu helpommaksi, mutta minä muutun vahvemmaksi! Ja sitten jotain aerobista. Niin ja onhan minulla uskollinen lenkkikumppanini herra Parsonen 3-vuotias terrieripoika, jonka rotukuvauksesta löytyy lause "jaksaa juosta hevosten mukana koko päivän". Enkä muuten epäile sitä hetkeäkään!





Itse en samaan pysty, mutta jos vaikka 10 kilometriä! Tai 22,1.

Mukavaa ja rentoa lauantai-iltaa jokaiseen kotiin!

tAamu

2 kommenttia:

  1. Hei, kiva löytää omanikäisen naisen laihdutusblogi! Täytyy oikein ajan kanssa tutustua blogiisi. Ilman muuta klikkaan itseni blogisi lukijaksi =)

    Itsellä elämäntapamuutos vasta alkumetreillä. Eroa aikaisempaan on se, että nyt olen päättänyt edetä rauhallisesti ja saada aikaan pysviä muutoksia. Tervetuloa seuraamaan matkaani kohti kevyempää elämää blogiini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Minttu ja tervetuloa matkaani! Hiljaa hyvä tulee ja yksi asia kerrallaan. Kohtalotoverit toimivat loistavasti tukena tällä matkalla. Ja tulen tutustumaan blogiisi varmasti!

      Poista