maanantai 14. tammikuuta 2013

Intopiukkana (nyt en oo kyllä satavarma, onko tämä yhdyssana)

Tai sana ollenkaan...

Liityin tosiaan puolen vuoden (täysin järjettömän) irtioton jälkeen uudelleen jäseneksi yhteen Suomen suurimmista kuntokeskuksista (siis tämä tieto on heidän omilta nettisivuiltaan eikä minulla ole tälle minkäänlaista kokemuksellista saati tieteellistä perustetta). Irtiotto oli järkevä sikäli, että tarvitsin sen. Järjetön siksi, että palasin, hävisin hinnassa ja onnistuin todistamaan itselleni suunnilleen sen, että kyllä impulssikontrollin kanssa on ongelmaa.

Viime vuoden heinäkuussa olin ihan kypsä ja vakuuttunut, että elämä ilman kuntokeskusta on paljon arvokkaampaa kuin sen kanssa. 

No, elämä ilman sitä oli ihan hyvää. Ei siinä mitään, mutta olin yllättävän usein kateellinen, etenkin kun otetaan huomioon, että ennen sitä olin tuskin koskaan kateellinen kenellekään (en usko kateellisuuteen - se on vähintään yhtä hukkaan heitettyä energiaa kuin etukäteen murehtiminen). Olin kateellinen aina, kun joku kertoi käyneensä pilateksessa, spinningissä, joogassa, jatka-vapaasti-itse. Vaikken liikkumatta ollutkaan.

Ymmärsin, että ollakseni kokonainen tarvitsen sen vihreän kortin, jossa on naisihminen ilmassa. 1.1. kävelin sisään siihen täsmälleen samaan keskukseen, josta lähdin heinäkuussa. Voi, onni ja autuus. 




Avaan keskuksen lukujärjestyksen monta kertaa päivässä (en sunkaan monta kertaa, pari vaan!). Välillä suunnittelen itselleni lähipäivien liikuntoja. Välillä ihailen muuten vain värikoodien kirjoa. Hullua, myönnän. Mutta pääasia, että pysyn liikeellä. Kuukausimaksu on pieni raha motivaatiosta. Voisi mennä huonompaankin (etenkin minulla, jolla on hetkittäin impulssikontrollin heikkoutta myös ostoksilla).

Älkää hyvät ihmiset jättäkö korttia liikuntakeskuksiin käyttämättä! Siellä nimittäin onni asuu!

Kyljet on kipeät ja takareidet jumittaa. Ihana elämä!

Huomenna pitäisi pitää välipäivä. Keskiviikkona eka PT tapaaminen (siis ensimmäinen ja toinen niistä liittymisen mukana tulleista ilmaisista). Huomenna harmaa jakkupukupäivä (älkää ymmärtäkö väärin, tykkään työstäni kovasti), mutta haaveilen lycrasta ja kirkkaista väreistä.

Toivottavasti sinulla on huomenna hyvä treenipäivä tai ansaittu välipäivä!

Intoillen, teidän
Aamu

4 kommenttia:

  1. Kuulostaa niin sinulta. :)

    Kuukausimaksu on pieni, helposti sen summan voisi tuhlata ihan muuhun kuin terveyteensä ja hyvinvointiinsa.

    Mukavaa välipäivää jakkupuvussa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella helposti. Ja kiitos! Menee se päivä niinkin :)

      Poista
  2. Odotan uteliaisuudella juttua pt tapaamisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti kerron! Minä odotan mielenkiinnolla tapaamista. Saatan olla vaativa asiakas... Toivon todella, että saan jotain uutta treenaamiseen ja varmasti saankin. Jos lähtisin omaa PT:tä hankkimaan niin olen saanut todella loistavat suositukset ystävältä pk-seudulla toimivasta pt:stä, joten kallistuisin varmaan hänen suuntaansa...

      Poista